31. maaliskuuta 2013

Vauvakuumetta näköjään muillakin...

fretti

En ole voinut olla huomaamatta, että Fera on alkanut käyttäytymään todella kummallisesti lähiaikoina. Sitä ei todellakaan voi olla huomaamatta. Saman tyylistä käytöstä kuin kiimassa olevalla naaraalla nyt voikin olla, mutta on se kumma kun Feran kiimahan nyt oli ja meni ajat sitten. Tosiaan, syylliset ovat tuossa:



Fera on näitä kahta pehmolelua nyt kantanut mukanaan melkein kaksi viikkoa, siis tosiaankin kantanut mukanaan ihan koko ajan, tietenkin vain yhtä kerrallaan. Huomasin tuon toki, ja ei siinä mitään, ajattelin, kantakoot vain lelua mukanaan jos haluaa vaikkei se yhtään Feran tapaista olekaan kun neiti on tällaista hieman vakavampaa sorttia joka harvemmin intoutuu leikkimään leluillaan. Eräänä päivänä Fera oli ottanut tuon valkoisen pupun mukaansa parvekkeelle, ja vienyt sen siellä sijaitsevaan "pesään" eli pieneen peittoon/mikälie onkaan, johon tytöt ovat tehneet reiän jotta sen sisään pääsee. Siellä Fera tykkääkin nukkua kun ulkona ei enää ole kylmäkään. Illalla Fera oli tyytyväisesti nukkumassa sisällä tuolla nurkassa, joka ennen oli Mojiton nurkkaus mutta nykyään se on lähinnä Feran pesä. Kesken rauhallisten unien Fera yhtäkkiä heräsi, juoksi parvekkeen oven eteen ja odotti siinä niin kauan kunnes joku sen avaisi. Ja tietenkin katseli aina hätäisen näköinen katse ilmeellään minua kun kävelin ohi enkä avannut ovea. Sitten kun ovi avattiin, Fera kipitti äkkiä parvekkeelle ja tuli sieltä viidessä sekunnissa ulos pupu suussaan, ja vilisti patterin alustaa pitkin pesäänsä asettelemaan pupun lämpimään vilttien alle ja meni takaisin nukkumaan. Hölmistyin koko jutusta aivan vietävästi ja repesin nauruun, raukka oli ihan hädissään kun pupu-parka olikin unohtunut partsille kylmään. 


suklaa+fretti

Tämän jälkeen olen kiinnittänyt huomiota siihen, että neiti ottaa joko pupun tai tuon keltaisen hiiren - tai molemmat - joka kerta mukaan kun menee ulos. Ja tuo ne sitten kiltisti takaisin sisälle pesään kun tulee itse sisälle (jos muistaa, jos jompikumpi unohtuu parvekkeelle peiton sisään on hätä kädessä). Tänään viimeksi kävin hakemassa Feran ulkoa sen peiton sisästä, joka olikin oikein kodikkaan oloinen pesä, ja viime kädessä kun olin Feraa nostamassa nappasi se hampaisiinsa hiirivauvansa. Huomasin taas myös pupun olevan siellä, vaikken ymmärrä missä vaiheessa se on sen sinne vienyt, mutta nappasin sen mukaan sisälle ja vein koko konkkaronkan keittiöön. Fera yritti lähteä keittiöstä viemään vauvojaan hampaissaan olkkarin nurkassa sijaitsevaan pesään, mutta estin neitiä pari kertaa jalalla pääsemästä ovesta, ja Ferahan alkoi hädissään ja levottomasti juosta ympyrää pehmolelu hampaissaan yrittäen viedä sitä pesäänsä kunnes suljin oven, jota piti hetken aikaa sitten raapia. En tosiaan unohda sitä katsetta joka Feran kasvoilla oli. Hetken rauhoituttuaan se vei pehmolelut sitten keittiön lattialla sijaitsevaan petiin ja asetteli ne pyyhkeen alle, asettui siihen itse makaamaan viereen ja alkoi pestä niitä! Kokoajan menee homma oudommaksi, mutta ainakin sain siivota rauhassa kun telkesin tytöt lattianpesun ajaksi keittiöön.


suklaa+fretti


suklaa+fretti+chocolate+ferret

Ja tosiaan, meillähän ei tällä hetkellä ole verhoja ikkunassa ollenkaan, koska ne on revitty siitä irti. En minä siis, vaan... Jep, ihmettelin pitkään kun Fera on jo kauemmin repinyt verhoja ja hyppinyt niihin, ja nyt se vihdoin sai revittyä ne irti, ja vei ne pesäänsä! Oikein kovalla työllä ja tuskalla neiti raahasi hampaissaan verhoja patterin alta menevää reittiä pesän 10x15cm kokoiselle oviaukolle, josta oli vielä suurempi työ ja tuska saada verhot läpi, mutta nytpähän on sitten pesä sisustettu uuteen uskoon... En nyt sitten hennonut takavarikoida verhoja vielä, kun kuitenkin uudet laitetaan ikkunaan mutta perkele jos niitä uusia ja kalliita verhoja alkaa repimään.. :D 


suklaa+fretti


On se ihmeellistä mitä Feran päässä liikkuu, mutta siellä se on taas pesässä hoivaamassa pienokaisiaan.. Kaipa se kohta menee ohi, mutta ihmettelen kyllä mikä on tuon käytöksen laukaissut, vaikka Fera onkin jo Mojiton tulosta saakka "yrittänyt" olla se aikuinen ja vakava talossa. En nyt oikein tiedä mitä tähän pitäisi sanoa, mutta sainpahan ainakin otettuja tytöistä kuvia tänään. 



Kuvastahan nyt ei näy, mutta Fera on tuossa asettelemassa vauvojaan tuonne pyyhkeen alle lämpimään...
suklaa+fretti

fretti+ferret

suklaa+fretti+chocolate+ferret

fretti

suklaa fretti

fretti+ferret

albiino fretti

albiino+fretti

fretti+ferret

fretti+ferret
Mojitokaan ei säästy Feralta, vaan löytää Feran aina päältään nukkumasta, tai pesemästä niskaansa. Mojito taitaakin olla tähän hieman kyllästynyt, sillä se on pari kertaa juossut kiireen vilkkaa Feran ihmevimmaa karkuun ärsyyntyneenä.
fretti+ferret
Siinä ne ovat, yhdessä kasassa kaikki kolme Feran alla, joskaan pentueen ainoa erilainen, eli keltainen hiiri ei näy Feran alta. Siis jos eroksi ei lasketa sitä että toinen valkoisista on pupu ja toinen fretti. Ja sitten vielä tietenkin se ettei toisessa paljoa eloa ole.. :D

Koska tässä postauksessa ei mitään kovinkaan rationaalista ideaa muutenkaan ole, loppuun vielä pieni kevennys; varpaat maistuvat hyvältä!

fretti+ferret

fretti+ferret



26. maaliskuuta 2013

Kevään pentukuumeilua

Keväisinhän se aika on, nimittäin se aika kun fretinpentuja syntyy ympäri maailmaa ja suloisempiakin suloisempia vauvakuvia putkahtelee joka puolelle. Meilläkin on perheenlisäystä frettirintamalla tänäkin vuonna suunnitelmissa, ja toivonkin että kaikki menee suunnitelmien mukaan ja saan yhden poikafrettivauvelin tänne elämäämme ihastuttamaan ja vihastuttamaan. Sitten taitaakin tämän talon eläinkiintiö olla täynnä toistaiseksi kunnes saa isomman asunnon, sillä tänne alle 40 neliön asuntoon neljä karvakasaa on mielestäni aivan tarpeeksi, vajaa kymmenen neliömetriä per naama. Suuremmalla eläintarhalla alkaisi jo tulemaan hieman ahdasta kun meitä ihmisiäkin on kaksi.

fretti+ferret
Jännityksellähän tässä odotellaan, sillä noin neljän viikon kuluttua pentujen pitäisi syntyä jos astutus on onnistunut. Toivotaan siis että astutus on onnistunut ja kyseinen upea frettinaaras odottaa pentuja. Tällä erää en tarkemmin vielä pennun alkuperää kerro, mutta kyseessä on yhdistelmä, jonka urosta olen jo sen syntymävuodesta asti kuolannut ja päättänyt että joskus tulen tämän upean uroksen pennun itsellenikin hankkimaan. Naaras on samaa värisävyä kyseisen uroksen kanssa joten on varmaa, että oikean värisiä pentuja kyllä syntyy, kunhan vain tulee oikeaa sukupuoltakin. Tänä vuonna tuskin siis tulee käymään kuten viime vuonna, kun olin odottanut toista suklaanaaraspentua eräästä todella halutusta pentueesta, mutta koko pentue olikin "väärää" väriä. Olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen että niin kävi sillä näin päädyin ihanan, mutta hieman urpon Mojitoni omistajaksi. Olen jo pidemmän aikaa ollut vähän pentufiiliksissä, mutta odotusta on kyllä vielä luvassa, varsinkin kun vielä ei ole varmaa odottaako naaras pentuja. 

Saisi tämä kevät kyllä edetä hieman nopeammin, meillä pölisee edelleen koko kämppä karvoista, ja juuri vähän aikaa sitten pestyt frettien pedit ovat taas jo aivan karvoitettuja. Taitaakin siis olla viikonloppuna taas pyykkipäivä, mahdollisesti jo vähän aiemminkin kun en ole tässä jaksossa ollut koulussa joten tämä viikko on ainakin viellä lomaa. Minulla onkin lähiaikoina pyörinyt päässäni suuria suunnitelmia asuntomme ilmeen muuttamiseksi, ja olenkin tässä laskeskellut hieman mitä sisustamiseen tuleekaan rahaa menemään. Ensimmäiseksi meille tulee uusi jääkaappi-pakastin, jossa onkin sitten elukoidenkin ruoille enemmän tilaa kuin nykyisessä säälittävässä pakastelokerossa jota pitää täyttää ainakin kolme kertaa kuukaudessa. Tosin voipi olla että kannattaisi hankkia erillinen arkkupakastinkin nyt eläinmäärän lisääntyessä, mutta tuo ei onneksi ole viellä kiireellinen hankinta. Uusia verhoja olen jo metsästänyt useamman viikon, sillä vaikka kyseinen kuosi on tunnettu ei juuri haluamaani väriä enää oikein kaupoissa myydä sillä se on parin vuoden takaisesta mallistosta. Olen kuitenkin päättänyt ahkerasti haluamiani verhoja metsästää ja kun sellaiset toivottavasti lähiaikoina onnistun käsiini hankkimaan, laitan tänne kyllä kuvan. Lisäksi hankintalistalla olisi kirjahyllyä, uutta tv-tasoa ja vaikka mitä muuta. Katsotaan nyt minne kaikkialle tässä kuun vaihteessa repeän, mutta jotakin muutosta asuntoon on kuitenkin tulossa. Voisinpa tehdä tänne blogiinkin sitten vaikkapa postauksen jossa esittelen pienen mutta kodikkaan asuntomme, kunhan saan ensin hieman sisustettua ja odotettua että lumet sulaa pois jotta saan siivottua parvekkeen ja laitettua frettien kesäuimahallin sinne taas pystyyn. :D
Myös blogiin on tulossa pieni kevätsiivous, ja sekä ulkoasua että sisältöä hieman siistitään (mitään postauksia ei tietenkään poisteta), sivupalkinkin sisältöä hieman uusitaan ja muunmuassa tunnistelista tulee lukijoiden käytettäväksi. 

Fera on aika pitkälti jo karvansa pudottanut ja kasvattaa hyvää vauhtia uutta kesälookkiaan kuntoon, mutta hieman hitaanpuoleinen Mojito on vielä hieman vaiheessa. Kuitenkin hyvässä vaiheessa siinä mielessä että edes jotakin on alkanut vihdoin tapahtua, mutta kyseessä onkin se kaikkein painajaismaisin vaihe jolloin karvaa lähtee enemmän kuin tuon kokoisesta eläimestä voisi uskoa edes lähtevän. Pari kertaa olen melkein nyrkin kokoisen karvapallon saanut irti harjailtua, mutta muutos ei silti kovin silminnähtävä ole. Onneksi kohta Mojitokin tiputtaa likaisen talviturkkinsa kokonaan pois ja kasvattaa tilalle toivon mukaan täysin puhtaan ja valkoisen turkin, sillä vaikka neiti on jo pidemmän aikaa ollut pesua vailla en sitä ole viitsinyt pestä koska en halua turhaan kuitenkaan ihoa rasittaa, olen vain odottanut luonnon hoitavan tehtävänsä. Mojito on nimittäin tosiaankin ollut sanan kirjaimellisessa muodossa likainen. Sen siitä saa kun vie albiinofrettiä ulos kaivelemaan ihanan rusehtavanharmahtavia lumikasoja. Sen suuremmitta puheitta loppuihin kuviin jotka tuossa juuri äsken räpsin kun tajusin ettei kamerassa ole yhtään uusia kuvia. :)

fretti+ferret

fretti+ferret

fretti+ferret

fretti+ferret

fretti+ferret

fretti+ferret

fretti+ferret

fretti+ferret


fretti+ferret


Pidin Mojiton kanssa pienehköt kuvaussessiot Moiskun omassa nurkkauksessa jossa Ferakin on alkanut aika paljon aikaa viettämään. Kuvailin tyytyväisenä Mojitoa vaikka kuinka pitkään kunnes yhtäkkiä odottamatta Ferakin työnsi päänsä tuon pinkin pyyhkeen alta esiin. Olin ollut autuaan tietämätön koko Feran olinpaikasta vaikka se oli siellä koko ajan ollut.. :D


fretti+ferret

fretti+ferret

fretti+ferret

fretti+ferret

16. maaliskuuta 2013

Miksi on väliä mistä frettisi hankit?

Frettiä hankittaessa tai sen hankintaa suunnitellessa tulee väistämättä kartoitettua eri paikkoja, mistä fretin saisi hankittua. Tuon asian puimiseen kannattaakin käyttää huolellisesti aikaa ja resursseja, sillä fretin alkuperällä sekä elämän ensimmäisillä viikoilla saattaa olla odottamattomankin suuri merkitys sen terveyttä ja elämää ajatellen. Fretti, joka on geneettisesti sairas ja huonoista lähtökohdista, ei tule elämään pitkää ja tervettä elämää vaikka se pääsisi parhaimpaan mahdolliseen kotiin. Näin ollen kannattaa siis tosiaankin kiinnittää huomiota siihen, mistä se kullannuppusi on kotoisin ja minkälaiset lähtökohdat sillä on elämään. Fretin hankintaa suunnitellessasi muista kuitenkin pohtia myös, onko fretti sinulle sopiva lemmikki, ja onko sinulla varaa hoitaa frettiä kuten maksaa sen eläinlääkärikulut sekä ruokinta. Mieti myös, oletko valmis ruokkimaan frettiä lajinomaisesti. Vasta näiden asioiden pohtimisen jälkeen ala kartoittaa sitä mistä fretin aiot hankkia.

Fretin alkuperä ja taustat ovat erittäin oleellinen osa siinä, minkälaisen elämän fretti tulee elämään. Fretti on lajina suhteellisen sairas eläin; niillä on paljon erilaisia sairauksia ja ne ikävä kyllä sairastuvat niihin helposti. Tutkimuksien mukaan lemmikkieläimistä juuri freteillä on myös kaikkein eniten erilaisia kasvaimia. Jos fretin suvussa on ollut taipumusta tiettyihin sairauksiin, todennäköisesti sekin  sairastuu.  Pienenä, suhteellisen tutkimattomana ja monille eläinlääkäreille täysin tuntemattomana eläimenä frettiä on vaikea hoitaa eikä kaikkiin sairauksiin ole hoitokeinoa ollenkaan. Hyviä frettilinjoja ei ole tarpeeksi, valtaosa maailman frettilinjoista kantaa erilaisia sairauksia sekä rakenteellisia puutteita tai vikoja. Suurin osa koko maailman freteistä tuotetaan jättimäisillä frettifarmeilla, eli pentutehtailla, joista voit lukea tarkemmin täältätäältä ja täältä. Nämä fretit jatkavat matkaa eläinkauppoihin (siis ne jotka selviävät ja jotka eivät mene laboratorioihin koe-eläimiksi) joista ne päätyvät lemmikeiksi ja pimeille kasvattajille, jotka myyvät niillä teetettyjä pentuja eteenpäin sekä lemmikeiksi että muille pimeille kasvattajille jolloin lumipalloefekti on valmis, sillä nuo linjat kantavat todella pitkälle, jopa sille virolaiselle frettitrokarille jolta saatat fretin hankkia, tai joka on myynyt fretin sille Suomalaiselle puskakasvattajalle joka teettää sillä pennut. Muistakaa aina, ettei pimeillä kasvattajilla ole koskaan yhtä hyviä kasvatusyksilöitä kuin virallisilla kasvattajilla. Ne ovat aina huonompia vaihtoehtoja periyttämään geeninsä tulevalle lemmikillesi kuin kunnollinen kasvatusyksilö, joka on hyväksytetty kasvatuslautakunnan edessä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei pimeän kasvattajan ole mahdollista mistään hyviä kasvatusyksilöitä saada. Suomessa kasvatusyksilöitä myydään ainoastaan SFL ry:n hyväksymille virallisille kasvattajille, toisten virallisien kasvattajien toimesta. Hyviä kasvatusyksilöitä ei ulkomailtakaan ihan noin vain hankita, sillä myös muualla maailmassa kasvattajat ovat tarkkoja siitä kenelle fretin kasvatukseen myyvät, ja he tietävät muiden maiden viralliset ja hyvät kasvattajat. Fretinkasvattajat tekevät tiivistä yhteistyötä ja pitävät yhteyttä toisiinsa myös valtioiden rajojen yli. Kukaan, jolta hyvän kasvatusyksilön voi saada, ei sellaista epämääräiselle kasvattajalle myy.

Frettejä voi ostaa monista paikoista, kuten virallisilta frettikasvattajilta, pimeiltä "kasvattajilta" ja pentutehtailijoilta, harvoista eläinkaupoista sekä netin erilaisilta osto- ja myyntipalstoilta. Internetin palstoilla myydään yksityisten ihmisten toimesta kotia vailla olevia frettejä, eli kodinvaihtajia, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat uuden kodin. Näistä monet saattavat olla kiertäneet jo useammassa kodissa, joissa valtaosasta tapauksista frettiä ei olla osattu käsitellä oikein mikä on voinut johtaa luottamuksenpuutteeseen ihmisiä kohtaan. Tämä näkyy usein ei-toivottuna käyttäytymisenä taas uudessa kodissa, kuten esimerkiksi pitkään jatkuvana puremisena, arkuutena tai pelokkuutena, tai hiekkalaatikkokäyttäytymisen olemattomuutena. Tämä ei siis suinkaan koske kaikkia kodinvaihtajia, eivätkä kaikki netissä myytävät fretit ole kiertäneet monessa kodissa. Kuitenkin kannattaa pitää mielessä se, ettei myyntipalstoille virallisten kasvattajien pentuja, sillä mikäli omistaja joutuu fretistä luopumaan etsitään sille uusi koti kasvattajan toimesta tai kasvattajan avustuksella. Myyntipalstoilta löytyvät fretit ovat siis pimeiden kasvattajien tuotoksia, jotka uusi (tai vanha) omistaja myy eteenpäin. Kannattaa siis  muistaa ettei kaikilla näistä freteistä välttämättä ole parhaita mahdollisia edellytyksiä elämään, vaan niillä saattaa piillä suurempi sairauksien tai terveysongelmien riski kuten suoraan pimeältä kasvattajalta ostettaessakin, nämä fretit vain tulevat välikäsien kautta. Kuitenkin, oli fretin alkuperä tai syy kotia vailla olemiseen sitten mikä tahansa, ansaitsee jokainen näistä freteistä pysyvän kodin, jossa ne saavat oikeanlaista huolenpitoa ja kaiken mitä fretti tarvitseekin. Jokaisella näistäkin freteistä on oikeus hyvään kotiin, ja arvostan ihmisiä jotka sellaisen kodinvaihtajille tarjoavat vaikkeivät fretin taustoista mitään tietäisivätkään.


Mutta, ei myöskään pidä unohtaa että netin erilaisilla palstoilla pentujaan kaupittelevat myös suoraan pimeät kasvattajat, joskin usein ilmoituksessa on tällöin mainittu pentuja olevan suurempi lukumäärä kuin yksi. Tästä pääsemmekin siirtymään pimeisiin kasvattajiin, joita on erilaisia. Vaikka ihmiset ovatkin yksilöllisiä ja toimivat erilaisin motiivein ja tavoin, voi valtaosan pimeistä kasvattajista luokitella helposti. On puskakasvattajia, jotka vain haluavat teettää lemmikeillään pennut tai parit, pimeitä kasvattajia joiden silmissä kiiluu raha tai halu kasvattaa frettejä riskiväreillä niiden sairauksista huolimatta, sekä virolaisia frettitrokareita jotka tehtailevat frettejä (ja usein myös muitakin eläimiä saman kasvattajan toimesta) ainoastaan rahan takia ja jotka tuovat pennun satamaan uudelle tietämättömälle ostajalle. On lukemattomia syitä, miksei frettiä koskaan kannata tällaisista oloista ottaa, ja luettelenkin teille osan niistä tässä.




-Harrastelijakasvattajat: Jotkut ihmiset haluavat vain pentujen teettämisen ilosta teettää lemmikeillään pennut, jossa ei sinällään mitään väärääkään ole. Yleensä nämä pennut hoidetaan hyvin, niille pidetään seuraa ja annetaan huomiota ja ne syövät freteille tarkoitettua ruokaa. Ongelma onkin siinä, että mikä näiden frettien alkuperä on, joilla pennut teetetään. Virallisen kasvattajan kasvateilla ei saa pentuja teettää, joten nämä lemmikkifretit ovat tulleet jostakin muualta, kuten eläinkaupasta, pimeältä kasvattajalta, frettitrokarilta tai kodinvaihtajina (eli alunperin pimeältä kasvattajalta). Nämä yksilöt eivät todennäköisesti kelpaisi kasvatusfreteiksi, ja kun näillä yksilöillä teetetään pennut, ei niiden geneettisestä perimästä eikä suvussa ilmenevistä mahdollisista sairauksista, rakenteellisista vioista tai terveysongelmista ole mitään tietoa. Vaikka tällä harrastelijakasvattajalla olisikin sukupuu pennuille, täytyy muistaa että se erittäin epätodennäköisesti olisi aito, sillä henkilö jolta hän on frettinsä hankkinut on voinut valehdella tekaistulla sukupuulla. Tai hänelle ollaan voitu valehdella sitä aiemmin, pimeät pentujentuottajat kun sitä tekevät hyvinkin yleisesti.



-Puskakasvattajat, jotka teettävät pentuja rahan toivossa. Jos pentuja teetetään ainoastaan rahan takia, on jotakin pahasti vialla. Asianmukaisesti toimimalla frettien kasvattamisella ei nimittäin jää voitolle. Tämä tarkoittaa sitä, että jostakin on tingitty, kuten emon ja pentujen oikeanlaisesta ruokinnasta jolla on suuri merkitys imetys- ja pennun kasvuvaiheessa. Liian heikko ravitsemus ja ravintoainepuutokset vaikuttavat lähtemättömästi pennun kasvuun ja kehitykseen. Kun pentuja teetetään rahan vuoksi, yleensä kaikessa mahdollisessa on tingitty, pentuja ei ole mikrosirutettu tai käytetty eläinlääkärin tarkastuksessa, emoa ei välttämättä ole rokotettu asianmukaisesti jolloin pennuillakaan ei ole suojausta. Vaikka tällainen kasvattaja sanoisi pentujen olevan rokotettuja ennen luovutusta, sitä ei koskaan kannata uskoa. Jos kasvattajalla on antaa siitä tositteet sekä toimenpiteen tehneen eläinlääkärin yhteystiedot, jolta asian voi tarkistaa, hyvä. Jos ei, frettiä ei ole rokotettu ja se on rokotettava omistajan toimesta penikkatautia vastaan. Muista, että vaikka saisit asiakirjan jonka mukaan fretti on rokotettu, se voi olla (ja rahan takia kasvattamistapauksissa lähes poikkeuksetta onkin) väärennetty. Jotkut henkilöt vain väittävät pentujen olevan rokotettuja, jotta he vaikuttaisivat luotettavammalta lemmikinmyyjältä ostajan silmissä. Olen myös törmännyt tapauksiin joissa on väitetty pentujen olevan rekisteröityjä. Tämäkin on valetta, sillä vain ja ainoastaan viralliset kasvattajat voivat pentueensa rekisteröidä, muussa tapauksessa lemmikin omistaja voi tehdä sen fretin täytettyä 6 kuukautta. Tällaisen kasvattajan "kasvatusyksilöt" ovat yleensä hankittu mistä nyt ollaan satuttu saamaan, pääasia että niillä saa teetettyä pentuja. Näinollen geeniperimästä tai suvusta ylipäänsä ei yleensä ole minkäänlaista tietoa, sillä sukupuut ja muut asiakirjat jotka ostaja saa pennun mukana, jos saa, ovat joko täysin tekaistuja tai ainakin kaunisteltuja. Harvoissa tapauksissa sukupuut edes sivuavat mitään aitoa, vaan niillä ei ole sen enempää tekemistä totuuden kanssa kuin väärennetyllä rahalla. Sen lisäksi että sillä ei ole mitään väliä minne he pennut saavat myytyä kunhan vain kaupaksi menee, nämä kasvattajat eivät yleensä myöskään vietä pentujen kanssa aikaa, käsittele niitä millään tavoin, opeta käytöstapoja niin puremisen kuin hiekkalaatikonkaan suhteen, joten pahimmassa tapauksessa uusi, täysin tietämätön omistaja on pulassa raivokkaasti purevan eläimen kanssa. Turha nimittäin odottaa, että kasvattajaa kiinnostaisi enää sen jälkeen kun pennusta on saatu rahat kouraan, joten neuvoja tai apua on turha pyytää, samoin kuin sitä että kasvattaja ottaisi pentua takaisin jos ostaja ei sitä voisi tai haluaisikaan pitää.



-Frettitrokareihin pätee lähestulkoon koko ylempi litania, sillä he kasvattajat puhtaasti rahasta ja tinkivät frettien terveyden kustannuksella. Lähestulkoon poikkeuksetta fretit syövät marketista saatavaa kissan tai koiran purkkiruokaa joka aiheuttaa vakavia puutostiloja ja häiriöitä pennun kasvussa ja kehityksessä. Frettejä ei käsitellä lainkaan, pakkotilanteissakin usein hanskat kädessä (esim. ostajille fretin antamista varten voidaan laittaa hanskat ihan varta vasten sitä varten käteen), joten tästäkin voi jo päätella paljon. Monet virolaisilta frettitrokareilta tulleet pennut ovatkin niitä pahimpia purijoita joiden kanssa voi joutua tekemään äärettömän paljon töitä puremisen lopettamiseksi, sillä ne ovat täysin ihmiseen tottumattomia. Jos ostaja saakin raivokkaasti verille purevan pennun eikä kokemusta, osaamista tai halua löydy tarpeeksi paljon  on uusi omistaja pulassa. Aika usein tällaiset pennut myydäänkin sitten netissä eteenpäin ja ne joutuvat kiertoon. Kasvatusyksilöistä ei varmaan tarvitse edes mainita, miksi turhaan toistaisin samoja asioita joita olen jo useampaankin kertaan tässä tekstissä luetellut. Huonon hoidon seurauksena kasvatusyksilöt kuitenkin ovat yleensä todellahuonokuntoisia, eikä niillä välttämättä ole rokotuksia ollenkaan. Pennun ostajan onkin siis välittömästi vietävä fretti rokotettavaksi penikkatautia vastaan. Trokarit tuovat fretin ostajalle ihan satamaan tai rautatieasemalla asti. Trokarilta saat yleensä lemmikkieläimen EU-passin, jossa on merkintä ainakin rabiesrokotuksesta ja yleensä mikrosirunumero, mahdollisesti pennun mukana saa sukupuunkin. Asiakirjat voi näin kärjistettynä samantien vaikka heittää roskikseen, sillä ne ovat väärennettyjä todennäköisesti rabiesmerkintää myöten. Sukupuutkaan harvemmin ovat muuta kuin itse väsätty A4. Useat frettitrokarit ovat lähinnä pentutehtailijoita jotka teettävät pentuja useammallakin eläinlajilla, eivät ainoastaan freteillä. 



Tarkentaakseni hieman väitteitäni kerron esimerkkinä erään tapauksen jonka pohjalta osa tiedoistani trokareista onkin. Tiedän henkilön joka on ostanut frettinsä Keltaisen pörssin ilmoituksen kautta virolaiselta frettitrokarilta. Fretti maksoi samanverran kuin Suomessa viralliseltakin kasvattajalta, ja se tuotiin satamaan laivalla. Tyttö oli alaikäinen ja hän sai ostettua fretin ilman vanhempien lupaa. Kertomansa mukaan hän tapasi satamassa mieshenkilön, joka oli ensin myymässä tytölle chihuahuaa, mutta lopulta kaivoi laukkunsa pohjalta vaatteiden alta fretin pienessä muovipurkissa jossa oli ilmareiät. Koira oli kantokopassa, mutta fretti piilotettu vaatteiden alle kassiin, mikä mielestäni viittaa siihen ettei fretti ole matkustanut maahan ihan sääntöjen mukaisesti. Siirtäessään fretin tytön kantokoppaan oli mies laittanut käsiinsä hanskat (miksiköhän?). Fretin mukana sai kuin saikin sen EU-passin jonka mukaan fretillä oli rabiesrokotus, mikrosiru ja fretti oli iältään sillä hetkellä noin 4-5 kuukautta. Nyt tuleekin paras kohta; näistä mikään ei ollut totta. Fretin oli pakko olla iältään vanhempi, sillä kun kävin frettiä tapaamassa huomasin samantien että sillä on ollut kiima jo silloin kun se on uuteen kotiinsa saapunut, kiima oli silloin nimittäin aivan täysillä päällä vaikka fretin kotiutumisesta oli ehkä kuukausi aikaa (kyseessä oli siis urosfretti, joten jättimäisiä kiveksiä ei ole vaikea huomata). Fretti sairastui vain kahta kuukautta myöhemmin ja menehtyi tuntemattomasta syystä. Eläinlääkärissä kuitenkin oli skannattu koko eläin läpi mikrosirun löytymiseksi, mutta vaikka passissa oli näin väitetty, ei koko sirua ollut ollenkaan. Tämä vain tukee vielä enemmän sitä että eläin on salakuljetettu laivalla Suomeen, sillä käsittääkseni fretin täytyy olla rabiesrokotuksen lisäksi mikrosirutettu jotta se voisi saada EU-passin ja matkustaa maasta toiseen. Ai niin, ja tämän kolmen kuukauden aikana tyttö ei ollut saanut frettiä lopettamaan tai edes vähentämään puremista. 



Muistakaa kuitenkin, että nuo ylläluettelemani esimerkit pätevät todennäköisesti suurimpaan osaan pimeistä kasvattajista, mutta jokainen ihminen on erilainen, enkä minä, tai kukaan voi maailman jokaista ihmistä yleistää juuri tietynlaiseksi.

fretti kasvattaja pentu pentutehdas pimeä virallinen kasvattaja ferret breeder
Upeat, ihanat ja terveet virallisilta kasvattajilta otetut tyttöni.  

Tämänkin blogin sivupalkista löytyy linkkilista, josta löytyy Suomen Frettiliitto ry:n hyväksymät, viralliset kasvattajat kotisivuineen. Tämä onkin ainoa reitti, jota pitkin suosittelen fretin hankkimaan (poikkeuksena toki kodinvaihtajat, joista jokainen tarvitsee kodin). Virallinen kasvattajanimi on tae ostajalle siitä, että hän voi luottaa kasvattajaan, että sukupuut ovat aitoja ja että fretin suvussa ei ole ollut sairauksia. Kasvattajat ovat ensinnäkin sitoutunut noudattamaan tiettyjä sääntöjä, eli Frettiliiton kasvattajasitoumusta. Lisäksi liitto tosiaankin valvoo että sääntöjä noudatetaan, että kasvattajat hoitavat frettinsä huolella ja jokaikiselle kasvatusyhdistelmälle täytyy hakea hyväksyntä. Jokaikinen kasvatusfretiksi rekisteröity fretti on tarkistettu kasvatuslautakunnan toimesta, jolloin sen on päätetty kelpaavan kasvatusyksilöksi. Kasvatusyksilöt ovat huolella valittuja, hyvältä kasvattajalta hankittuja ja on tarkistettu ettei niiden suvussa tai taustalla ole perinnöllisiä sairauksia. Monet kasvattajat ovat tehneet vuosien työn parantaakseen linjojaan yhdistämällä aina parhaiten sopivan parin yhteen, ja näiden linjojen taustalla on jonkun toisen kasvattajan vuosien työ, sillä jostain nekin fretit ovat hankittu. Viralliset kasvattajat tekevät työtä Suomen frettikannan parantamiseksi ja uuden veren saamiseksi linjoihin. Tarkoituksena on kasvattaa aina vain pitkäikäisempiä, parempirakenteisempia ja terveempiä lemmikkejä ihmisille, käyttämällä vain kaikkein terveimpiä ja hyvärakenteisimpia frettejä kasvatukseen. Jokainen pentu on rekisteröity, saat sen mukana sukupuun, saat käydä katsomassa pentuja kasvattajan kotona, sen mukana tulee rokotuskortti jossa on merkintä eläinlääkärin tarkastuksesta, pennun mukana tulee pieni pentupaketti jonka sisältö riippuu kasvattajasta sekä kaikkein tärkeimpänä kasvattajan elinikäinen tuki. Saat henkilön jolta kysyä neuvoa tai apua koska tahansa, ja joka on kiinnostunut kasvattinsa kuulumisista. Lisäksi kasvattaja ottaa aina pennun takaisin ja etsii sille itse uuden kodin jos et voikaan sitä pitää.


Mikä tahansa fretti voi sairastua, se on totta. Mikä tahansa fretti voi menehtyä ennenaikaisesti, sekin on totta. Mutta kyse onkin siitä että otetaan se lemmikki sieltä, mistä kaikkein todennäköisimmin saat sen terveimmän ja pitkäikäisimmän lemmikin. On epätodennäköistä, että fretti jonka koko suku on ollut terve sairastuisi yhtäkkiä, mutta ei ole epätodennäköistä että fretti, jonka suvussa on paljon sairauksia ja huonoa rakennetta sairastuisi vakavastikin. Jo ennen lemmikin hankkimista tulisi ajatella eläimen parasta ja päätyä ottamaan sellainen pentu, joka kaikkein todennäköisimmin saa elää pitkän elämän terveenä ja onnellisena. Monet vähät välittää näistä sanoista, ja tukee jopa mieluummin pimeiden kasvattajien ja epärehellisten ihmisten toimitaa ostamalla pentunsa heiltä ihan tarkoituksella, mutta kysyn vain sen, että onko se riskin arvoista? Kannattaako ottaa se riski, että saatkin pennun, joka sairastuu vakavasti tai menehtyy nuorena, tai että joudut frettisi loppuelämän huolehtimaan sairaasta eläimestä miettien, olisitko voinut saada terveen lemmikin jostakin muualta? Kannattaako tässä pelissä luottaa arpaonneen? Mielestäni lemmikin menettäminen on aivan liian kova hinta virheestä, mutta ikävän moni on senkin hinnan joutunut maksamaan. 




11. maaliskuuta 2013

Karvoja siellä, karvoja täällä ja jokapuolella..!

Mikäs sen ihananpaa kuin kevään hidas, mutta varma tulo, valoisuuden ja auringon lisääntyminen ja pikkuhiljaa ilmojen lämpeneminenkin ja lumien pois sulaminen. Eläimetkin tietenkin valmistautuvat kesäkuntoon; pudottavat painoaan ja vaihtavat raskaan talviturkin kevyempään kesäkarvaan. Toistan vielä viimeisen sanan, kesäkarvaan. Kahden fretin ja yhden puolipitkäkarvaisen kissan omistajana olen jo muutaman viikon meinannut tukehtua tähän karvanpaljouteen, mitä kevät mukanaan tuo. Karvaa irtoaa aivan jäätävät määrät, niitä kirjaimellisesti on aivan joka paikassa. Lihaakin pilkkoessa näille karvaisille kavereille tuntuu välillä siltä, että siellä lihan sisälläkin on jo valmiiksi karvoja, samoin kuin ruokakupit ovat ennen jokaista ateriaa täynnä karvoja. Olen muutaman kerran jo vetänyt silmästänikin kissankarvan ulos, ja niitä tuntuu välillä olevan kurkussakin tukehtumiseen asti. Fera on jo melkein kalju, ja todella säälittävä näky. Mojitolle taas pitäisi varmaan jonkun kertoa, että pitäisi vaihtaa hieman keveämpään karvaan, sillä vielä ainakaan mitään ei ole tapahtunut muutamia irtokarvoja lukuunottamatta. Myöskään tämä neiti ei vielä ole alkanut laihduttamaan itseään auringonottokuntoon, vaan painoa on edelleen se hieman vajaa 1,7kg. Kaipa Mojitokin sitten viimeistään ensimmäisillä helteillä tajuaa asian, jos ei muuten. :D 

suklaa+fretti+ferret

suklaa+fretti+ferret

fretti+ferret
Juuri siivotulla lattialla on kivaa leikkiä!
Toissapäivänä olikin oikea urakka, kun pidin kunnon siivouspäivän ja koko asunto tuli puunattua ja kuurattua siistiksi, frettien karvaisia petivaatteita ja nukkumapaikkoja tietenkään unohtamatta. Koko päivän uurastuksen jälkeen saikin olla tyytyväinen, nyt asunto pysyy siedettävänä ainakin viikon ennenkuin se täyttyy uudelleen karvoilla! Joistakin pedeistä, lähinnä käsinpestävistä nypin karvoja käsin ennen pesemistä, ja voin sanoa ettei ollut kovinkaan hauskaa puuhaa! Kaikkein eniten alkoi ärsyttää, kun olin vaivalla nyppinyt karvat Feran lempipedistä, hinkannut ja hangannut sitä puhtaaksi, ja pestyäni sen tajusin että sen olisikin voinut pestä koneessa! Tuon ajanhan olisin voinut käyttää sellaisen pedin pesemiseen, joka on pakko pestä käsin. Osan pedeistä pesinkin vasta eilen. Ihanaa, kun asunto on taas puhdas, mutta eipä siinä kauaa mene, että saa pitää samanlaisen siivouspäivän. Tosin, tämä on niitä lemmikinomistamisen eräitä puolia, joihin kannattaa varautua. Meillä nyt muutenkin imuroidaan ja pestään keittiön ja olkkarin lattiat kerran viikossa, keittiön lattian saatan pestä joskus parikin kertaa viikossa, kun fretit siellä kuitenkin syövät aina, josta voi tulla varsin paljon sotkua riippuen ruokalistan sisällöstä.


Karvoja, karvoja...
Eilen olin pitkään Mojiton kanssa ulkona, ja huomasinkin tehneeni virheen siinä, että olen yleensä ulkoiluttanut tyttöjä yhdessä. Mojito oli aivan hukassa ilman Feraa, josta tyttö on aina ottanut mallia. Käveleminen oli hankalaa, välillä ei suostuttu liikkumaan ollenkaan ja jokaista ohikiitävää autoa pelättiin. Ja tuo autojen pelkääminenhän on tosiaan huono juttu niinkin vilkkaasti liikennöidyllä kadulla kuin Mannerheimintie. Mojito on tosin hitautensa ja kömpelyytensä vuoksi aina ollut ulkona täysin erilainen kuin Fera; tyttöä pitää odotella, ja mennä Mojiton omaa tahtia. Nyt kun kuitenkin huomasin ongelman, alan Mojiton kanssa harjoittelemaan ilman isosiskoa lenkkeilemistä motivointipalkkojen avulla. Mojito ei tosiaan montaakaan kertaa ole lenkillä ollut ilman Feraa, mutta uskoisin olevani saanut Mojiton totuteltua siihen kesään mennessä! Toinen virhehän nyt oli viedä valkoinen fretti ulos kävelytielle eikä metsään jossa olisi ollut puhdasta lunta.. Mustat lumikasat sai Mojiton turkin kieltämättä aika hirveän likaiseksi, ja seuraavana päivänä olikin edessä paljon jynssäystä sisältänyt pesutuokio!




Tästä postauksesta en kovinkaan pitkää nyt aio tehdä, tälläkin hetkellä minun pitäisi olla kirjoittelemisen sijasta lukemassa uskonnon kirjoituksiin (hyvä jos olen edes aloittanut lukemaan..), jotka ovat alle kahden viikon kuluttua! Ärsyttää, kun aikaa on niin rajallisesti mutta täälläkin blogissa olisi niin paljon tekemistä. Nytkin kirjoittelussa on ollut suurta väliä, en ole päässyt tietokoneella nettiin ollenkaan vaan olen räpellellyt pari viikkoa puhelimen voimin, jonka senkin rikoin eräässä vaiheessa pariksi päiväksi pudottamalla sen lumihankeen. Tosiaan ihan näin varoituksen sanana, ei kannata jättää tietokonetta vahtimatta frettien (minun tapauksessani Feran) ollessa hereillä ja tietokoneen pyytäessä pin-koodia nettitikkuun. Varsinkaan, jos liittymä ei ole omissa nimissäsi ja joudut odottelemaan puk-koodin saamista! 
Ai niin, ja ps. lähitulevaisuudessa teitä lukijoita odottaa blogissa kiva eläinaiheinen arvonta! Olen jo jonkin aikaa tätä suunnitellut, mutta paljastinpas nyt sitten että sadan lukijan täyttyessä tämä toteutuu. :)

maine coon ppk pitkäkarvainen rotukissa fretti
En voinut Ikeassa käydessäni vastustaa uuden viltin ostamista sohvanpäällykseksi!
maine coon ppk pitkäkarvainen kissa rotukissa fretti

fretti+ferret+turkki+karvanvaihto+talviturkki
Feran kanssa tuli eräänä päivänä pidettyä Mojiton nukkuessa omat kuvaussessiot. ;)
fretti+ferret+turkki+karvanvaihto+talviturkki

fretti+ferret+turkki+karvanvaihto+talviturkki

fretti+ferret

suklaa+fretti+ferret

suklaa+fretti+ferret

fretti+ferret

suklaa+fretti+ferret

fretti+ferret

fretti+ferret+karvanvaihto+talviturkki
Pirteää kevään odotusta kaikille!